maanantai 17. joulukuuta 2018




Merenkurkun koulun 9.luokan oppilas Anna Rinne piti juhlapuheen kaupungintalolla 4.12.2018 kaupunginjohtajan vastaanotolla:


Itsenäisyyspäiväjuhlan puhe 4.12.2018

Arvoisa kaupunginjohtaja Tomas Häyry, rouva Riitta Häyry ja arvoisat kutsuvieraat
     Onko rohkeaa pukeutua eri tavalla kuin muut? Onko rohkeaa kertoa muille oma mielipiteensä? Entä onko rohkeaa pyytää toiselta anteeksi tai olla oma itsensä?
     Ajatelkaa, että 101 vuotta sitten täällä Suomessa oli ruokapula, ei ollut vakiintunutta ja vahvaa yhteiskuntajärjestystä, poliisi oli lakkautettu ja kansa oli jakaantunut kahtia toistensa vihollisiksi. Silti juuri siihen aikaan, näistä kaikista asioista huolimatta, Suomi irtautui Venäjästä. Silloin 6. 12. 1917 Suomi itsenäistyi. Tämä vaati rohkeutta, tai no, todella paljon rohkeutta.
     Mitä rohkeus oikeastaan sitten on? Tämä on tietenkin sellainen asia, mistä löytyy yhtä monta mielipidettä, kuin meitä ihmisiä täällä on. Jollekin kouluun tuleminen ilman meikkiä tai jonkun toisen kehuminen vaatii todella paljon rohkeutta, kun taas toiselle se voi olla arkipäivää. Meidän ei pitäisi vertailla itseämme ja tekojamme liikaa muihin ihmisiin. Olemme kaikki niin erilaisia ja tulemme erilaisista lähtökohdista. Moni meistä pitää varmasti esimerkiksi laskuvarjohyppäämistä tai benji-hypyn tekemistä rohkeana. On totta, että nämäkin asiat vaativat meiltä rohkeutta, joiltain enemmän ja toisilta vähän vähemmän. Silti sitä parasta ja aidointa rohkeutta on hyvien asioiden tekeminen ja heikompien puolustaminen. Uskalla auttaa ja puolustaa muita. Tee niin myös itsellesi ja pyydä apua, jos sitä tarvitset. Avun pyytämisessä ei ole kyse heikkoudesta vaan ennemminkin omasta rohkeudestasi. Pienistäkin teoista, esimerkiksi oven auki pitämisestä tai kaverin auttamisesta koulutehtävässä, saat itsellesi ja toisille hyvän mielen. Sillä ei ole mitään väliä kuka sinä olet. Vain se mitä teet, rohkeasti.
     Kaikkein suurimpana rohkeutena pidän omana itsenä olemista. Tiedän itsekin kuinka vaikeaa se välillä voi olla. Yhteiskunta on luonut meille valmiin muotin, johon yritämme mahtua. Pitäisi olla tietynlainen: hoikka, hyvännäköinen, sosiaalinen, hyvä koulussa, pitää yllään tietynlaisia vaatteita ja olla paljon kavereita. Mutta toisaalta, eihän sinun tarvitse mahtua tuohon muottiin. Voit olla rohkeasti oma itsesi. Saatat kuitenkin kiinnittää itsessäsi huomiota pieniin asioihin, joita pidät virheinä. Tunnet olevasi liian lyhyt, että sinulla on vääränlainen nenä tai että olet liian hiljainen luonteeltasi. Totuus on kuitenkin se, että usein kukaan muu ei ole edes huomannut näitä asioita sinussa. Ja mitä sitten, jos olisi? Eivät nämä pienet asiat tee sinusta yhtään muita heikompaa. Viat ovat pääsi sisällä ja olet vain liian kriittinen itseäsi kohtaan. Sinun pitäisi vain rohkeasti päästää irti niiden asioiden miettimisestä ja yrittää ajatella mielummin niitä positiivisia asioita itsessäsi, sillä niitä kyllä löytyy. Voit olla oma itsesi ylpeästi ja rohkeasti. Toisaalta meidän täytyy myös osata kunnioittaa muita ihmisiä tekemisillämme ja päätöksillämme. Emme saisi loukata ketään tarkoituksella. Muiden ihmisten ei saa kuitenkaan antaa rajoittaa liikaa sinun elämääsi. Tee päätöksesi itse muita ja varsinkin sinua itseäsi kunnioittaen.
     Nykymaailmassa emme tarvitse rohkeutta niihin samoihin asioihin, mihin sitä on aiemmin Suomen 101-vuotisen itsenäisyyden aikana tarvittu. Erityisesti konfliktien ja sotien aikaan sekä niiden jälkeisinä aikoina on tarvittu paljon rohkeutta silloin eläneiltä suomalaisilta. Nykyään me tarvitsemme rohkeutta omien näkemyksien ja unelmien toteuttamiseen. Meidän täytyy rohkeasti lähteä viemään eteenpäin niitä asioita joita pidämme oikeina ja pystyä myös puolustamaan niitä. Vain siten me pystymme saavuttamaan jotain parempaa. Kuitenkaan tässä maailmassa asiat eivät parane itsestään, vaan täytyy tehdä jotain. Oli se sitten suurta tai pientä. Parempi on tehdä edes jotain kuin ei yhtään mitään.
     Jo silloin 101 vuotta sitten tarvittiin paljon rohkeutta. Ei Suomi olisi pystynyt itsenäistymään ilman niitä lukuisia superrohkeita ihmisiä. Tehdään mekin siis rohkeasti hyviä tekoja, pieniä ja suuria, ja ollaan kaikki rohkeasti upeita suomalaisia ja ylpeitä siitä.